”Taas joku kysely, ei jaksa vastata” – Onko vastaamisella merkitystä?

Vastaajan ja toimeksiantajan näkökulmat

”Taas joku kysely, ei jaksa vastata”. Mielipiteitä ja kokemuksia kysytään parhaimmillaan tai pahimmillaan monta kertaa päivässä. Valtaosin kyselyt jätetään huomioimatta tai niihin ei tietoisesti vastata, eli ollaan aktiivisesti passiivisia. Kyselyt asiakas- tai henkilöstötyytyväisyydestä, esihenkilötyöstä, brändien tuntemisesta tai mainonnan huomaamisesta eivät välttämättä nouse ihmisten to do -listojen kärkisijoille. Miksi sitten joissakin kyselytutkimuksissa vastausprosentit ovat yli 80 %, mutta joissakin jäädään alle yhden prosentin?

Vastaajan näkökulmasta tuntuu monesti olevan ”ihan sama”, vastaako kyselyyn vai ei. Tutkimuksen toimeksiantajan näkökulmasta näin ei todellakaan ole. Kyselytutkimus on iso ja tärkeä investointi organisaation tai liiketoiminnan kehittämiseksi. Sen soisi kaikissa tapauksissa onnistuvan, eli tuottavan mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan tutkittavasta ilmiöstä.

Kun tutkimustulosten, eli oletetun maailmankuvan perusteella sitten tehdään investointipäätöksiä ja kehityssuunnan muutoksia, vaikuttavat vastaamiset ja vastaukset myös sen yksittäisen ihmisen arkeen, halusi hän sitä tai ei. Kyselyihin vastaaminen ei siis olekaan ”ihan sama”. Vastaamatta jättämisessä on sama logiikka kuin demokratiassa nukkuvien puolueessa – jos et itse ota kantaa, annat muiden päättää puolestasi, millaisia kokemuksia kohtaat jatkossa.

Onko vastaamisella merkitystä?

Vastaamatta jättämisen syitä on monia, ja niiden ymmärtäminen on tärkeä lähtökohta onnistuneen tutkimusinvestoinnin taustalla. Syinä ovat usein mm. liikaa aikaa vievät liian pitkät kyselyt, tai että tutkimuksen aihetta ei koeta tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi, tai että vastaamisella ei koeta olevan merkitystä.

Kokemus vastaamisen merkityksellisyydestä on yksi tärkeimpiä motivaatiotekijöitä. Se on myös kyselytutkimuksen laadun tae, koska juuri merkityksellisyyden kokemus kannustaa vastaajaa kertomaan mielipiteensä aidosti ja rehellisesti.

Merkityksellisyyden kokemus pitäisi pystyä luomaan vastaajalle parilla lauseella kyselyn saateviestin tai haastattelupuhelun alussa, jotta vastaajan mielenkiinto herätetään. Nuo kirjoitetut tai lausutut aloitussanat ovat siten mitä suurimmassa määrin markkinointia, ja siinä pätevät samat lainlaisuudet kuin missä tahansa markkinoinnissa. Kohderyhmän arvo- ja ajatusmaailman ymmärtävä, tuloksiin tähtäävä markkinointi vaatii tietoa, perehtymistä, osaamista ja kokemusta.

Esimerkiksi toistettavissa kyselytutkimuksissa vastaamisen merkityksellisyyden voi tuoda esille yhdistämällä edellinen vastaaminen ja sen seurauksena tapahtunut kehittyminen. Palvelutapahtumaan tai muuhun tuoreeseen kokemukseen perustuva kyselytutkimus puolestaan tuo kyselyn lähelle vastaajan kokemusmaailmaa. Lähtökohta on tällöin hedelmällinen, mutta näissäkin tapauksissa merkityksellisyyden kokemus pitää pystyä luomaan lyhyesti heti ensimmäisillä sanoilla.

Kyselytutkimuksen toimeksiantaja ja tutkija kyllä ymmärtävät, että vastaamisella on merkitystä. Mutta ratkaisevaa on, miten merkitys osataan viestiä myös tutkimuksen vastaajille.

Tutustu tiedonkeruupalveluihimme.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, keskustellaan lisää tutkimustarpeistanne!