Rohkeasti kohti uutta – Antti Tuiskun uratarina

Lapsuuden haaveet

Antin lapsuuden haaveammatti oli lääkäri. Lapsuuden haaveesta saattaa olla peruja se, että Antti on edelleen kiinnostunut ihmisestä psykofyysisenä kokonaisuutena. Lääkärin ohella oli ollut myös toinen haaveammatti, joka ei varmasti yllätä ketään.

”Minusta on videoita jo 2–3-vuotiaana, kun lauloin lomamatkalla hiekkalapio kädessä ja kuvittelin olevani laulaja. Ekan laulukeikan tein 13-vuotiaana kummisetäni häissä ja sain palkaksi sata markkaa. Se oli mun eka keikkatienesti ja se oli tosi iso oivallus siitä, että voin tällä laulamisella tienatakin. Sitä ennen olin esiintynyt esiintymisen ilosta, mutta tuolloin mietin, että voisko tässä ollakin jotain enemmän?” Antti muistelee omaa esiintymisviettiään.

Koulukiusatusta idoliksi

Laulut olivat jo jäädä kokonaan laulamatta, kun Anttia kiusattiin koulussa ja aiemmin mielellään esiintynyt poika lopetti tietoisesti kaiken esiintymisen. Idols kuitenkin muutti kaiken, sillä se ei ollut enää vain Rovaniemen juttu. Kuten kaikki tietää, Antti oli Turussa koelauluissa ja pääsi sieltä jatkoon.  Idols kiinnostus Antin ympärillä muuttui koko aika suuremmaksi ja siitä tuli valtakunnallista mutta myös Rovaniemellä oltiin kannustavia. ” Sain paljon viestejä ja kannustusta myös rovaniemeläisiltä enkä enää ollutkaan se laulamisen takia koulukiusattu poika”, Antti kertoo.

Korkea työmoraali

Antti on tottunut ansaitsemaan omat rahat jo nuoresta asti ja hänellä onkin kattava historia eri työtehtävistä kuten pesiskoulun pitämisestä, puutarhatöistä, postissa työskentelystä sekä tietysti siitä mistä Antin muistetaan nousseen kohti artistiutta eli kaupan kassalta. Antti antaa kiitosta myös vanhemmilleen, ettei kaikkea ole hänelle annettu valmiina, jolloin hän on oppinut tekemään työtä tavoitteidensa eteen. Myös Antin korkea työmoraali on varmasti ruokkinut osaltaan menestystä.

”Jos halusin jotain muuta kuin siskon vanhoja vaatteita, piti itse tienata ne rahat. Mulla on aina ollut tosi korkea työmoraali, mitä sitten oonkaan tehnyt. Toinen mikä on vienyt minua eteenpäin, on sinnikkyys. Kun jotain päätän, niin sen myös teen. Kun nyt ajatellaan tätä hiihtoprojektia, niin jos jossain olen tosi hyvä, niin harjoittelussa. Teen taatusti kaiken mitä harjoituspäiväkirjaan on merkitty ja se tuntuu, niin etuoikeutetulta, ettei tarvii ite päättää vaan valmentaja on tehnyt ohjelman valmiiksi.” Antti miettii.

Itsensä haastamisen tarve

Parikymmentä vuotta poptaivaan huipulla antoi paljon, mutta vaati myös veronsa. Pikkuhiljaa kypsyi ajatus tehdä jotain aivan muuta. Vaikka artistius antoi paljon, päätös lähteä kehittämään itseään opiskelemalla on tuntunut oikealta.

Antilla on voimakas eteenpäin menemisen ja itsensä haastamisen tarve, joka on ohjannut häntä uusien asioiden pariin, vaikka tilanteet välillä onkin jännittänyt.

”Hain silloin Varalan urheiluopistoon ja sinne mennessä olin niin paniikissa Lempäälän Ideaparkin kohdalla, että jouduin pysäyttää auton. Mua pelotti, miten mut otetaan siellä vastaan, kun kaikki tietää kuka mie oon? Vastaanotto oli kuitenkin mahtava, kaikki meni hyvin ja sain olla yksi muista. Silloin tajusin, että voishan tässä oikeesti tehdäkin jotain muuta asioita kuin olla artisti.”, Antti kertoo

Varalan urheiluopiston kokemuksen myötä Antin oli helpompi päästää artistin urasta irti. Urheiluopisto avasi silmiä, vaikka ihmisten liikuttaminen on kivaa niin vielä kiinnostavampaa on se mitä ihmisten korvien välissä tapahtuu. Tämä toi innostuksen hakeutua opiskelemaan lyhytterapeutiksi. Koronan muuttaessa maailmaa oli oikea aika opiskeluille ja Antti aloitti opinnot Helsingin Psykoterapiainstituutissa.

”Koen, että artistina pystyin antamaan ihmisille paljon iloa ja voimaa, mutta se vasta voimaannuttavaa onkin, että minä voin auttaa konkreettisesti.”, Antti jatkaa.

Kipinä kilpahiihtäjäksi

Antti on aina ihaillut kestävyysurheilijoita. Siinä on lopulta paljon samaa kuin artistin työssä: 85 % tekemisestä ei näy ulospäin. Hiihtoprojekti tuntuu tähän tilanteeseen juuri oikealta. Vaikka projekti ottaa veronsa, ollen henkisesti ja fyysisesti tosi raskasta, niin juuri nyt Antti ei haluaisi tehdä mitään muuta.

”Se riittää, että mie noudatan harjoitusohjelmaa ja toteutan sitä. Artistina sain pitää kymmeniä lankoja käsissäni koko ajan, mutta nyt otan vaan valmiin harjoitusohjelman vastaa joka sunnuntai. Elämä on nyt ihanan yksinkertaista. Jos oisin jäänyt vaan tyhjän päälle, luulen että nopeasti olisi kuitenkin alkanut miettiä paluuta. Tunnen itteni niin hyvin, että tiesin tarvitsevani jonkun ihan erilaisen projektin, jossa voin haastaa itteeni ja joka opettaa mulle jotain uutta itsestäni ja jonka kautta voin levittää jotain hyvää ympärilleni. Haluan tutkia tässä projektissa sitä, kuinka iso rooli lahjakkuudella on ja kuinka paljon on saavutettavissa sillä, että harjoittelee valtavasti. Haluan tällä projektilla jeesata koko lajia, levittää liikunnan ilosanomaa ja saada ihmiset liikkumaan.”, Antti avaa omia ajatuksiaan hiihtoprojektistaan.

Mitä seuraavaksi Antti Tuisku?

Hiihtoprojekti on suunniteltu ensi kevääseen saakka. Siellä siintää tavoite, eli SM-kisoihin osallistuminen ja kaikki fokus on nyt matkassa kohti sitä. Vuosi on varmasti rankka mutta rakkaus hiihtoon säilyy varmasti vielä tämänkin projektin jälkeen. Antin nimeä kantava hiihtoseura antaa mahdollisuuden pysyä lähellä hiihdon maailmaa, sillä jatkossakin Antti tulee varmasti olemaan mukana seuran toiminnassa jollain tavalla. Ensimmäinen seuran edustusjoukkue on juuri valittu ja niiden nuorten hiihtäjien polkua kohti hiihdon huippua Antti on erityisesti vahvasti tukemassa.

Mitä muuta hiihtoprojektin jälkeen? Siitä ei ole vielä varmuutta.

”En osaa vielä sanoa. Ehkä ainakin joksikin aikaa Espanjaan. Suunnitteilla myös uusi kirjaprojekti, mutta en ole halunnut aikatauluttaa sitä vielä. Ideaalitilanteessa voisin 2025 syksystä lähtien ottaa vastaan terapia-asiakkaita pari päivää viikossa ja lopunajan vaikka kirjoittaa sitä kirjaa ja tehdä muita juttuja. Tyhjää kalenteria en kaipaa enkö voisi kuvitella pelkkää altaalla pötköttelyä sangrialasi kädessä.”, Antti miettii tulevaisuuttaan.

”Mieti, voisitko siekin mennä omia unelmias kohti?”

Antti on elämässään itse usein pohtinut omia unelmia sekä arvojaan ja kannustaa siihen jokaista elämässään. Miten Antti siis neuvoisi ihmisiä tavoittelemaan omia unelmiaan?

”Vaali itsessäsi lapsenmielisyyttä, silloin meet kohti unelmia. Ei lapset suodata unelmiaan, vaan sanovat ne suoraan ilman sitä miellyttääkö ne muita vai ei.

Ja toisena arvot. Ihmisten pitäis pysähtyä pohtimaan mitkä ovat ne omat arvot. Ihmiset puhuu omista arvoistaan, mutta sit selviää, ettei ne tiedä mitä ne edes tarkoittaa. Varmaan yhdeksän kymmenestä vastaantulijasta sanoo arvokseen terveyden, mutta ne ei kuitenkaan vaali sitä, vaan harrastavat aivan liian vähän liikuntaa, syövät ja juovat epäterveellisesti. Mieti, miksi se terveys on sulle arvokasta? Pysähdy oikeasti miettimään, mikä on sulle just tällä hetkellä tärkeää. Ja nimenomaan tällä hetkellä, arvot ja tavoitteet saavatkin muuttua tilanteen mukaan. Mitä se arvo tarkoittaa ja elätkö minä omien arvojesi mukaista elämää? Pohdi, toteutuu sun arvot myös työelämässä. Silloin kysymys ei pitäisi olla tekeekö tämä työ minut onnellisesti, vaan toteutuuko tässä työssä se, mikä on minulle arvokasta? Ja jos ei, niin minkä pitäisi muuttua, että itselleni tärkeät arvot toteutuvat. Uskon, että ihmiset olisivat paljon onnellisempia, kun kuuntelisivat enemmän itseään.

Tiedän Antti Tuiskuna olevani etuoikeutettu, kun voin vaihtaa uraa ilman taloudellisia huolia. Mutta haluan silti kannustaa siihen samaan kaikkia muitakin; mieti, voisitko siekin mennä omia unelmias kohti?”, Antti haastaa kaikkia pohtimaan omaa tilannettaan.

Mitäpä jos lähtisit kausitöihin Lappiin ensi talveksi tai oletko muuten kiiinnostunut uudesta työstä?

Katso avoimet työpaikkamme!